1600- 1700-luvun vaihteeseen ajoitettu romaani Nättärin Luulasta,
naispuolisesta Lapin Shamaanista, joka pitää uskollisesti kiinni "ennentulleidensa"
perinteistä ja uskomuksista. Samanaikaisesti kirkko lähettää kristinuskoa
Lapin perukoille. Kirjan henki vie lukijan kiehtovaan maailmaan, jossa
haltiat ja jumalat hallitsevat, ja jossa pieni ihminen kunnioittaa kaikkea
elämää ympärillään. Kirjassa on pyritty kuvaamaan ajan tapoja
mahdollisimman todenmukaisesti. Päähenkilö on vahva nainen, joka uskaltaa
astua yleensä naisilta suljettuun rooliin.
Noin viikkoa ennen kuulutusmatkaa Akkia
ilmestyi odottamatta appelaansa iltahämärän aikaan. Yön ja päivän valolla,
tai pikemminkin sen puutteella, ei joulun maissa ollut paljon eroa. Töitä
tehtiin silloin kun sää sen salli, vuorokauden aikaa liiemmin huomioimatta.
Luula oli hämmästynyt nähdessään sulhasensa näin hyvän sään aikana, tietäen,
että tällä täytyi olla paljon tehtäviä joulupyhien ja niitä seuraavien
häiden johdosta.
Luula oli palaamassa varastoaitasta jauhokiisa käsivartensa koukussa,
kun hän huomasi Akkian. Mies seisoi keskellä kotasiljoa mietteissään, kuin
harkiten mennäkö ovelle vai ei.
”Terve sinulle!” Luula sanoi kirkkaalla äänellä.
Akkia pyörähti ympäri. Hän ei ollut odottanut kenenkään olevan
ulkosalla. ”Terve sinullekin! Kaikki terveenä olleet?” hän vastasi, näyttäen
vieläkin hermostuneemmalta.
”Jo vain. Kuulutuksistako tulet keskustelemaan?”